Jokainen tietää mikä Auschwitz on ja mitä siellä on
tapahtunut. Mutta jokainen teistä ei ole käynyt siellä, joten aion nyt kertoa oman
tiedon ja kokemuksen tuosta paikasta. Hassua, että voin sanoa kokemuksen olleen
positiivinen. Olin valmistautunut itkemään, mutta itkin vain kerran. Haluan
painottaa, että tässä postauksessa oleva tieto on se mitä minä tiedän ja mitä
olen kokenut.
Olen jo useita kertoja sanonut, mutta koulussa historia oli
lempiaineitani ja semmoinen mikä on aina minua kiinnostanut. Auschwitz herätti
kuitenkin mielenkiintoni ehkä noin pari vuotta sitten ja sitä ennen olen ollut
jo kiinnostunut juutalaisten historiasta. Anne Frank on aina ollut minulle tärkeä
henkilö, sen tytön kohtalo on koskettanut suuresti ja käynti Annen museossa oli
semmoinen jossa kyyneliltä ei voinut välttyä. Anne perheineen myös joutui
Auschwitziin ja vain Annen isä jäi henkiin. Musta on käsittämätöntä miten
tuollainen paikka on ollut olemassa.
Auschwitz oli keskitysleiri lähellä Krakovaa, Oświęcimin
kaupungissa, jossa kuoli yli miljoona ihmistä. Leirejä oli alun perin kolme,
joissa kahdessa pääsin käymään. Aluksi Auschwitz perustettiin vangille, mutta
siitä tuli myös juutalaisten tuhoamisleiri. Leirillä oli paljon mm. puolalaisia
poliittisia vankeja, mutta suurin osa vangeista ja ihmisistä, joita leirillä
kuoli oli juutalaisia. Juutalaisia leiriin haettiin ympäri Euroopan mm.
Unkarista, Saksasta, Puolasta jne. Suurin osa juutalaisista meni leirille
kuolemaan. Tappaminen oli leirin tarkoitus. Lapset, vanhukset ja yleensä myös
naiset tapettiin heti. Miehiä otettiin pääosin leirille töihin, mutta myös
naisia oli työssä. Monet eivät tienneet mihin ovat menossa ja heitä huijattiin
paremman elämän toivossa. Juutalaisia tapettiin mm. ampumalla sekä krematoriossa
kaasulla. SS-sotilaat hoitivat kaasuttamisen ja juutalaiset, jotka tekivät
töitä leirillä, joutuivat monesti hävittämään ruumiit esimerkiksi polttamalla.
Ihmiset leirillä elivät järkyttävissä oloissa ja heillä,
useimmiten naisilla ja lapsilla tehtiin myös ihmiskokeita. Suosittuja olivat
esimerkiksi kaksosilla tehdyt ihmiskokeet. Leirillä ei kuoltu pelkästään
tappamiseen vaan erilaisiin tauteihin, työhön ja nälkään. Vangit saattoivat
painaa vain 23-35 kiloa. Ruoka leirillä oli lähinnä keittoja ja leipää. Ruokaa
varastettiin juutalaisten tavaroista ja tavaroita vaihdettiin ruokaan. Uhreilta
vietiin kaikki hampaista hiuksiin. Leirillä tehtiin raskasta työtä, 15-tunnin
työpäiviä ja nukuttiin järkyttävissä oloissa. Vaikka tämä kauheus joskus
loppui, ei elämä enää pelastuneilla ollut ennallaan. Monella ihmisellä ei ollut
paikkaa, minne mennä. Perhe ja läheiset olivat kuolleet ja mietin usein miten
tuollaisesta hirveydestä voi selvitä?
Mua jännitti kovasti retki Auschwitziin. Varattiin liput
tuonne Getyourguiden kautta ja SeeKrakow oli sitten se firma kenen kautta
loppujen lopuksi retki tehtiin. Tuo keskiviikko päivä oli kaunis, aurinko
paistoi eikä ollut kylmä. Saavuttuamme leirille odoteltiin hetki ja sitten
päästiin itse leiriin, jossa oli myös turvatarkastus. Leiriin saa ottaa
kameran, mutta ota huomioon, että sinne saa viedä vain A4- kokoisen laukun.
Päästyämme Auschwitzin leiriin meitä oli vastassa opas ja meidän ryhmässä
useampi henkilö. Kuuntelimme kierroksella oppaan puhetta kuulokkeiden kautta,
mikä oli kätevää. Heti kättelyssä opas kertoi, että Auschwitzissa tulee
kunnioittaa uhreja. Opas oli mielestäni todella hyvä. Hänellä oli paljon tietoa,
jonka jo tiesin ja paljon uutta tietoa. Englanti oli selkeää ja puhe
mielenkiintoista, joten tunteille ei ollut tilaa. Keskityin koko kierroksen
keskittymään mitä opas kertoi ja katsomaan sitä kaikkea. Minusta tuntui koko
ajan, kuin itse olisin ollut siellä leirillä. Mietin hetken miltä musta olisi
tuntunut mennä sinne. Minä en olisi varmaankaan selvinnyt. Museo oli todella
mielenkiintoinen ja täynnä erilaisia tavaroita kuten jalkaproteeseja, kenkiä,
matkalaukkuja jne. Myös hiuksia oli esillä ja kahdessa paikkaa ei saanut kuvata
eli hiusten luona eikä vankilassa.
Kaasukammio saa minut edelleen ahdistumaan ja haukkomaan
henkeä. Kun menin sinne, mietin vaan sitä, että oikeasti ne ihmiset on ängetty
tänne kuolemaan. Siis aivan järkyttävää. Nuo kuvat saavat minut voimaan
huonosti ja tuo oli semmoinen kokemus mikä oikeasti järkytti. Paikka missä
sitten aloin itkemään oli se, kun katseltiin uhrien kuvia. Kaikki olivat
jotenkin niin surullisia, mutta yksi nainen hymyili kameralle.
Birkenau eli leiri kaksi oli myös mielestäni koskettava paikka.
Se tuntui jotenkin, että ihan kun se leiri olisi vieläkin toiminnassa. Tuo
rautatie oli myös jotenkin surullinen, sillä ihmiset tulivat tuonne kuolemaan.
Pääsimme näkemään tuhoutuneita kaasukammioita, joita natsit koittivat tuhota,
kun tajusivat hävinneensä. Yksi mieleenpainuva ja surullinen hetki leirillä oli,
kun pääsimme tutustumaan paikkaan, jossa naisvangit nukkuivat. Todella
huonoissa oloissa siis. Kierroksen lopussa aurinko alkoi jo laskemaan ja
Auschwitz Birkenau näytti melkein kauniilta piikkilankoineen.
En varmasti tule koskaan unohtamaan tuota kokemusta. Auschwitz on paikka, jossa jokaisen olisi hyvä käydä edes joskus. Avaamassa silmänsä maailmalle. Monet tuonne haluavat ja ymmärrän hyvin.
Tuollainen julmuus kiinnostaa monia ja onhan tuo paikkana jotenkin niin
todentuntuinen ja karmiva. Jos Auschwitz ja juutalaisuus kiinnostaa niin
esimerkiksi Netflixistä löytyy hyviä ohjelmia kuten Auschwitz ja lopullinen ratkaisu.
Kirjallisuutta löytyy hurjasti, yksi koskettava kirja on Kotimme, Auschwitz, jonka
on kirjoittanut siellä ollut vanki. Kannattaa hiukan tutustua paikkaan ennen
kuin sinne menee, niin se helpottaa kierrosta.
Tämä postaus oli yksiä raskaimpia postauksia, joita olen
tänne blogiin kirjoittanut. Tässä postauksessa meni pari viikkoa ennen kuin
sain tämän jonkinlaiseen kasaan. Ja tuntuu edelleen, että vieläkin olisin
voinut kertoa enemmän.Tai paremmin. Faktan ja tunteiden yhteen sovittaminen oli hankalampaa
kuin olin odottanut. Enkä saa sanoiksi tuota fiilistä millään. Käytin lähteenä tässä Auschwitzin museo-opasta sekä
kaikkea yleistä tietoa mitä nyt sitten tiedänkään. Nyt niille tunteille on
tilaa ja minulla on kamala suru jokaisen ihmisen takia, joka tuolla joutui
elämään ja kuolemaan. Toivon, että jokaisella heistä on nyt hyvä olla. Ja niin
kuin meidän opas sanoi, ”Vapaus on itsestään selvää niin kauan kuin on vapaa.
Heille se ei ollut. Joten vaalikaa vapauttanne. ”
Oi voi, oli kyllä koskettava postaus. En osaa edes kuvitella kuinka paljon tunteita tuolla käyminen on herättänyt. Varmasti hieno kokemus, vaikka paikassa onkin tapahtunut niin paljon kauheuksia. Opettaa varmasti elämästä jotain, ainakin arvostamaan sitä omaa vapautta. Varmasti tulet muistamaan tuon käynnin aina! Todella kauniisti olit kuvaillut sekä Auschwitziä sekä omia tunteitasi.
VastaaPoistaJa hei, itse asiassa kahlasin jo eilen matkat varattuamme heti kaikki sun Nizza-postaukset läpi ;) <3
Kiitos! Ja oon yleensä hyvä kuvailemaan tunteitani, nyt se oli hankalaa. Tuo oli kokemuksena arvokas, vaikkakin tosi kamala :/ Kiitos vielä Jenni <3
PoistaJa heii kiva jos postauksista löytyy vinkkejä :)
Jestas mikä tunnelma näistä kuvista ja myös tekstistä välittyi, huhhuh. Jäin jotenkin ihan sanattomaksi tästä enkä oikeasti tiedä mitä pitäisi kommentoida. Mutta sen tiedän, että tuonne munkin on joskus päästävä kokemaan tuo kaikki ominkin silmin!
VastaaPoistaKiitos, hyvä kuulla että tunnelma välittyi myös ruudun toiselle puolelle! Juu kyllä itsekki jäin sanattomaks tuon reissun jälkeen ja siks joteki harmittaa ku ei saa tunteita sanoiks.. Ja suosittelen kyllä tuonne menemistä kaikesta kauheudesta huolimatta.
PoistaTodella hyvä ja koskettava postaus ♥ Voin vain kuvitella sen millaisia tuntemuksia tuo paikka herättää siellä käydessä ja sen jälkeen. Mun mielestä on hyvä, että sinne pääsee vierailemaan ja näkemään omin silmin sen kauheuden, mitä voi toinen ihminen tehdä toiselle ja näin ollen ehkä tulevaisuudessa voitaisiin vastaavilta välttyä.
VastaaPoistaKirjoitit mun mielestä erittäin hyvin omasta kokemuksestasi tuolla ja yhdistit todella mielenkiintoisia faktoja itse paikasta. Tuonne ei tosiaankaan kannata lähteä ihan ummikkona vaan oikeasti tutkia aihetta ettei tule yllätyksenä se kurjuus, mitä siellä on ollut.
Kiitos ihan mahtavasta postauksesta ♥
Kiitos paljon! <3 Ja kyllä, monenlaisia tuntemuksia heräsi tuolla ja sen jälkeen.. Mä oon samaa mieltä sun kanssa, on hyvä että tuollaisia paikkoja on säilytetty!
PoistaKiitos vielä palautteesta ja kehuista :) Mä oon myös tuota mieltä, että kannattaa vähän siitä ottaa selvää niin tietää paremmin sitten asiosta.
Upeita kuvia olet saanut karusta ympäristötä. Auschwitz kuuluu omalle pakko nähdä joskus-listalle, joten tämä postaus oli todella mielenkiintoinen :).
VastaaPoistaKiitos! :) Ja kannattaa ehdottomasti mennä käymään tuolla jos kiinnostusta löytyy.
PoistaVoivoi, oli tosiaan koskettava postaus, vaikkakin ihan kokemus jonka tulet varmasti muistamaan aina. Mun exä vissiin kävi tuolla, kertoi mulle sen jälkeen kyseisestä paikasta ja sanoi minullekin, että olisin ahdistunut tuolla jos olisin ollut mukana. Voin vain kuvitella, nimittäin kuviakin katsomalla hivenen karmii, varmasti on paikanpäällä vahvempi fiilis.
VastaaPoistaTodella hyvin olit saanut kerrottua faktat ja kirjoittanut omat tuntemuksesi ylös. Todella upea ja mielenkiintoinen kirjoitus Niina <3
Kiitos! Tuon reissun muistaa varmasti aina. Riippuu varmasti ihmisestä tosi paljon ja just tommosessa ryhmässä meneminen on eri kuin mennä vaikkapa kahdestaan. Jos uudelleen menen joskus niin sitten ihan kahdestaan. Paikan päällä oli kyllä niin todentuntuinen fiilis :/
PoistaKiitos vielä paljon Kata!<3
Osasit kyllä pukea tunteet tekstiin. Tosi mielenkiintonen ja kattava postaus! Tuonne olisi mahtava itsekkin joskus päästä.
VastaaPoistaKiitos! :) Ja kannattaa mennä, on silmiä avaava ja mielenkiintoinen kokemus, vaikkakin raskas.
PoistaTuonne on joskus päästävä tosiaan katsomaan paikkaa omin silmin. Todella ahdistava mutta silti kiinnostava ja vaikuttava paikka!
VastaaPoistaKannattaa! Paikkana karmiva, mutta silti niin mielenkiintoinen.
PoistaKoskettava postaus ♡ Haluaisin itse päästä käymään Auschwitzissä, mutta omat reaktiot kyllä mietityttää. Luultavasti itkisin koko ajan. Oon ahminut kaikki aiheesta kertovat kirjat ja dokkarit mitä oon vaan löytänyt. Historia on myäs yksi mun suasikkiaineista kouluaikoina!
VastaaPoista♡:llä valoloytyy.blogspot.fi
Kiitos! Ja niitä omia reaktioita ei kannata turhaa etukäteen jännittää. Mäkin varauduin itkemään kokoajan, mutta hyvin selvisin melkein ilman kyyneleitä. Ja tuolla saa itkeä, ei siinä ole mitään väärää! Historia on munki lempiaineita ja nuo dokumentit ja kirjat Auschwitzistä niin mielenkiintoisia.
PoistaMielenkiinnolla luin tätä postausta, ja ajatus Auscwitzista saa edelleen itselleni kylmät väreet pintaan. Ei sitä vaan voi käsittää, miten kamalia asioita tuolla on oikeasti tapahtunut.. Osasit kyllä hyvin kuvata omia tunteitasi asiaa kohtaan ja toteutit tämän postauksen hyvin :) Auschwitz kiinnostaisi itseänikin, ja uskon että vielä jonain päivänä tulen siellä käymäänkin!
VastaaPoistaMulla ihan sama juttu :/ Varsinki sillon kun aloin suunnittelemaan matkaa tuonne niin tajusi, että kohta itse olen tuolla.. Eikä oikein mieli annakkaan käsittää noita asioita, vaan suojelee enemmin itseään. Kiitos, ihana kuulla että oot tuota mieltä :) Ja kannattaa ehdottomasti mennä käymään tuolla!
PoistaTodella hyvin oot kirjoittanut sun kokemuksen tuolta! Upeita kuvia oot saanut tuolta karuista maisemista. Auschwitz kuuluu ehdottomasti mun pakko nähdä listalle.
VastaaPoistaKiitos! :) Ja ihmeen hyviä kuvia sai otettua noinkin karusta paikasta. Tuonne kannattaa mennä jos aihe kiinnostaa, niin mielenkiintoinen paikka!
PoistaTodella hyvä postaus, pysäyttävä tämäkin. Tosi mielenkiintoisesti oot saanut kirjoitettua sun kokemuksia ja faktaa, kiinnostuin vain enemmän Auschwitzista tämän jälkeen :) Tuonne on pakko vielä joskus päästä.
VastaaPoistaKiitos! :) Ja tosi kiva kuulla, että mielenkiinto heräsi, se olikin vähän tämän postauksen idea! Kannattaa kyllä mennä käymään tuolla.
PoistaTodella mielenkiintoinen postaus, kiitos tästä! Edelleen tuntuu käsittämättömältä, kuinka tuollaisia asioita on joskus voinut tapahtua.
VastaaPoistaKiitos paljon! Niin munkin mielestä ja vielä surullisempaa on, että vastaavaa pahuutta on kuitenki edelleenkin :(
PoistaHyvä postaus! <3 On kyllä varmasti ollut koskettavaa käydä tuola! Mä haluaisin kans käydä tuola, kun oon tutustunut aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen lukiossa.. Jotenkin ahdistavaa, että tollasta on tapahtunut. Oon lukenut Anne Frankin pariin kertaan ja se on kyllä omalla tavallaan niin piinaavan surullinen. Pitäiskin lukea se taas! :)
VastaaPoistaKiitti! <3 Tuo oli koskettava käynti ja tuolla kannattaa ehdottomasti mennä käymään. Munkin mielestä on surullista, että tuollaista on käynyt :( Mä oon myös lukenut Annen kirjan ja se on niin hyvä kirja, vaikkakin surullinen samalla :/ Mäkin voisin lukea sen uudelleen joku kerta!
Poistamun on mentävä vielä krakovaan että pääsen tuonne. Mutta tätä sun postausta lukiessa mulla nousi vahvasti pintaan omat tunteet kun kävin munchenissä dachaussa, isoimmalla keskitysleirillä. Kaasukammio, minkä oven yläpuollella luki saksaksi "kylpyhuone", oli niin ahdistavaa, mutta samalla nuo paikat on sellasia mitkä pitää musta omin silmin nähdä, auttaa ymmärtämään historiaa ja miettimään myös sitä miten kiitollinen saa olla että on syntyny tähän aikaan ja tähän maahan. Todella hyvä postaus oli, minusta sait hyvin tuotua sen fiiliksen, vaikka se fiilis onkin hieman ahdistava ja murheellinen, mutta ei se oikein voi muuta olla kun tuollainen paikka kyseessä.
VastaaPoistaSuosittelen kyllä! Me ollaan myös suunniteltu reissua Müncheniin ja samalla haluaisin käydä tuolla Dachaussa. Kuulostaa sekin yhtä kamalalta paikalta kuin Auschwitz :( Mä oon samaa mieltä sun kanssa, tuo on itse koettava ja osaa arvostaa elämää taas enemmän! Kiitos paljon vielä Saara :)
PoistaOot kyllä tosi hyvin onnistunut vangitsemaan tunnelman näihin kuviin, tosi upeita! Pelkästään kuva noista uhreista sai kyllä kyyneleet nousemaan mun silmiin, joten olisin varmaan itsekin itkenyt tuolla paikan päällä. Tuolla olisi kyllä niin mielenkiintoista päästä käymään joskus ja ihan varmasti menenkin, koska historia on mullekin ollut aina kaikkein mielenkiintoisin aine koulussa! Tää oli tosi mielenkiintoinen postaus!
VastaaPoistaKiitos paljon! Juu mullakin nuo kuvat uhreista sai sen voimakkaimman reaktion :/ Mullekki historia on aina ollut sellanen lempiaine ja niin mielenkiintoista. Paikkana tuo on niin kamala, muttaa mielenkiintoinen.
PoistaTosi hyvin kirjoitettu postaus jälleen kerran ja kauniit kuvat tuosta kamalasta paikasta! Auschwitz on ehdottomasti yksi niistä kohteista, jossa ehdottomasti tahdon käydä vielä elämäni aikana. Tykkään kaikesta matkustelusta ja kevyetkin turistikohteet on mieleen, mutta kyllä sitä aina jää enemmän ajattelemisen aihetta tällaisista historiallisesti merkittävistä kohteista. Varmasti ihan huikea kokemus ollut!
VastaaPoistaKiitoksia kovasti! Ja tuolla kannattaa mennä käymään, jos kiinnostusta löytyy. Oot oikeessa, mä tykkään kaikista rennoista jutuista, mutta tälläiset ovat semmoisia, jotka jäävät mieleen ja opettavat. Kokemuksena tuo oli hyvin arvokas.
PoistaNyt mä löysinkin tän jutun, kun kyselin tästä Krakova-postauksessa. Pitää itsekin tsekata nuo sun linkkaamat matkanjärjestäjät, kun kerta oli hyvä kokemus niiden kautta. Me halutaan kans opastettu kierros, että saa enemmän irti. Ja näin olen ajatellut itsekin, että pitää tutustua vielä aiheeseen ennen reissua. Vaikka suurimmaksi osaksi tapahtumia tietääkin, niin ei ole pahitteeksi virkistää muistia. Vaikka aihe on vaikea ja rankka, tapahtunutta ei saa unohtaa. En tiedä yhtään, miten tulen reagoimaan kaikkeen. Mutta otan vastaan sen, mitä tulee.
VastaaPoistaJuu voin suositella noita firmoja! :) Kätevää kun pääsee kyydillä ja opastettu kierros on mun mielestä hyvä tuonne. Toisaalta jos uudelleen tuonne menen, niin haluasin silloin mennä ihan itsenäisesti. Tuon opastetun retken hintakaan ei ollut kallis, kun tosiaan kyydit ja kaikki sisältyivät hintaan. Varattiin tuo kierros siis etukäteen netistä. En tiedä onko mulla antaa ns. vinkkejä muuta kuin, että kannattaa lukea joku Auschwitziin liittyvä kirja ennen reissua ja kattoa dokumentteja sekä netissä on paljon myös tietoa. Näin saa vähän enemmän kuvaa paikasta eikä leirin kauheudet tule yllätyksenä Mulle jäi ihan päälle tuo kiinnostus aiheeseen ja juuri luin yhden tavallaan Aushcwitziin liittyvän kirjan, Ihmisyyden rajalla.
PoistaOot oikeessa, tapahtunutta ei saa unohtaa sen kauheudesta huolimatta! Etukäteen ei kannata liikaa miettiä miten tuolla reagoi tai tuntee, siellä on lupa itkeä ja kunnioittaa uhreja. Toivottavasti teille tulee tuosta reissusta myös posiitivinen olo, koska mä ainakin opin arvostamaan elämää ja etenkin vapautta enemmän.
Hei miten tää postaus on mennytkin multa kokonaan ohi!?
VastaaPoistaHuhhuh, tuo paikka näyttää niin karmivalle ja mulla tuli kylmänväreet useamman kerran tätä postausta lukiessa. Varmasti kaikki paikat on tuntuneet todelle, kun niihin on päässyt itse käymään. Mä en tiedä miten tuolta selvinneet ihmiset on oikeasti pystyneet yhä elämään elämää, he jotka on nähneet niin paljon julmuutta ja raakuutta..
Haluisin kaikesta huolimatta päästä joskus käymään tuolla!
No mutta nyt löysit tämän postauksen :) Auschwitz on todellakin karmiva paikka, mutta niin toden tuntuinen ja mielenkiintoinen. Toi on ihan totta, miten? Mä luin hyvä kirjan juuri, sellasen kun ihmisyyden rajalla. Siinä vähän käsiteltiin tuota aihetta, tosin enemmän sitä miten leirillä oikeesti selvisi elossa. Joo tuonne kannattaa mennää mikäli aihe kiinnostaa!
Poista